Sydämen vajaatoiminta

Liikuntaohjelman perusteet

Tavoitteet

  • Pyritään ensisijaisesti vähentämään henkilön oireita ja parantamaan fyysistä suoritus- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua.
  • Liikunta saattaa vähentää myös sairaalahoitojen tarvetta ja osalla potilaista parantaa ennustetta.

Liikunta

  • Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla sen haittojen vähentäminen edellyttää vaikuttamista autonomiseen hermostoon, lihasten rakenteisiin ja toimintoihin, energia-aineenvaihduntaan, sydämen toimintaan ja hengitykseen.
  • Vaikutusten saavuttamiseksi tarvitaan kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua
  • Osalla potilaista mielellään myös hengityslihasten harjoittamista.
  • Ohjelma laaditaan yksilöllisesti lääketieteen ja liikunnan asiantuntijan yhteisesti sopimana ja liikunnan määrä sekä kuormittavuus porrastetaan potilaan suorituskyvyn ja riskitason mukaisesti soveltamalla liikuntaharjoittelun vakiintuneita periaatteita.
  • Osalla potilaista lihasten heikkous ja väsyvyys ovat ensisijaisia suorituskykyä ja liikuntaa rajoittavia tekijöitä, minkä takia harjoittelu on hyvä aloittaa lihasten voiman ja kestävyyden harjoittamisella.
  • NYHA IV luokkaan kuuluvien potilaiden liikunnan tulee olla kevyempää, asianmukaisesti valvottua ja oireiden mukaisesti säädeltyä.

Varotoimet

  • Ainakin aluksi liikunta on syytä toteuttaa ohjattuna ja terveydenhuollon asiantuntijan valvomana sekä vaikuttavuuden lisäämiseksi että riskien pienentämiseksi.
  • Harjoittelu toteutetaan lääkehoidon vaikuttaessa optimaalisesti.
  • Diureetit saattavat aiheuttaa neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöitä erityisesti kuumassa tapahtuvassa liikunnassa.
  • Lievää ja kohtalaista (NYHA I – III) sydämen vajaatoimintaa sairastavat, asianmukaisessa hoidossa olevat potilaat voivat osallistua ohjattuun tai omatoimiseen kestävyysliikuntaan ja lihaskuntoharjoitteluun.
  • Liikunnan kaikkien eri asteisten vasta-aiheiden merkitystä on syytä punnita huolella, koska suuri osa potilaista on iäkkäitä ja monisairaita.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/

Liikunnan vaikutukset ja hyödyt

  • Liikuntaharjoittelulla voidaan vähentää sairauden aiheuttamia tai siihen liittyviä haittoja kuten sydämen, lihasten ja autonomisen säätelyn muutoksia ja niiden seurauksena alentunutta aerobista ja lihasten suorituskykyä, väsymys- ym. oireita ja huonontunutta elämänlaatua.
  • Liikunta vähentää useita sydämen vajaatoiminnan riskiä lisääviä tekijöitä kuten sepelvaltimotautia, kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, dyslipidemioita ja diabetesta.
  • Vähintään kohtalaisen kuormittava liikunta mm. laajan suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan yhteydessä merkittävästi (20 – 30 %) pienempään sydämen vajaatoiminnan riskiin miehillä ja naisilla.  Riski pienenee suhteessa liikunnan määrän ja kuormittavuuden suurenemiseen.
  • Liikunta tuottaa potilaiden voinnille ja selviytymiselle tärkeitä lisähyötyjä, joista osaa ei voida saavuttaa muilla keinoilla.
  • Osittain liikunta korjaa vajaatoiminnan suoranaisesti tai välillisesti aiheuttamia muutoksia kuten kohonnutta sympaattista aktivaatiota, huonontunutta verisuonten endoteelin toimintaa ja ääreisverenkiertoa, lihasten pienentynyttä aerobista energiantuottoa ja insuliiniherkkyyttä, pienentynyttä aerobisesti toimivien lihassolujen osuutta ja lihasmassaa sekä kuormituksessa suurentunutta hengitystilavuutta ja pienentynyttä sydämen iskuosuutta ja minuuttitilavuutta.
  • Tuloksena on voiman, kestävyyden ja suorituskyvyn kasvu, väsymyksen ja hengästymisen tai hengenahdistuksen väheneminen ja elämänlaadun paraneminen.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/

Sairauden taustaa

Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla liikuntaharjoittelulla voidaan vähentää sairauden aiheuttamia tai siihen liittyviä haittoja kuten sydämen, lihasten ja autonomisen säätelyn muutoksia ja niiden seurauksena alentunutta aerobista ja lihasten suorituskykyä, väsymys- ym. oireita ja huonontunutta elämänlaatua. Osittain liikunta korjaa vajaatoiminnan suoranaisesti tai välillisesti aiheuttamia muutoksia kuten kohonnutta sympaattista aktivaatiota, huonontunutta verisuonten endoteelin toimintaa ja ääreisverenkiertoa, lihasten pienentynyttä aerobista energiantuottoa ja insuliiniherkkyyttä, pienentynyttä aerobisesti toimivien lihassolujen osuutta ja lihasmassaa sekä kuormituksessa suurentunutta hengitystilavuutta ja pienentynyttä sydämen iskuosuutta ja minuuttitilavuutta.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/