Sepelvaltimotauti

Liikuntaohjelman perusteet

Tavoitteet

  • Oireiden vähentäminen
  • Toipumisen nopeuttaminen sairaustapahtumista ja hoitotoimenpiteistä
  • Taudin uusiutumisen tai pahenemisen riskin pienentäminen
  • Fyysisen kunnon, toimintakyvyn, elämänlaadun ja ennusteen parantaminen.

Liikunta

  • Ohjelma laaditaan yksilöllisesti henkilön riskien ja suorituskyvyn perusteella.
  • Aluksi kevyen kestävyys-, voima- ja liikkuvuusharjoittelun määrää ja kuormittavuutta lisätään asteittain henkilön oireiden,  ja suorituskyvyn kehittymisen perusteella tavoitteena vähintään yleissuosituksen mukainen liikunta.
  • Lyhyitä intensiivisiä kuormitusjaksoja sisältävä intervalliharjoittelu on (muutamissa tutkimuksissa pienillä potilasmäärillä) tuottanut perinteisiin harjoittelutapoihin verrattuna parempia tuloksia.
  • Liikunta olisi aloitettava mahdollisimman pian sairastumisen tai toimenpiteiden jälkeen.
  • Maksimaalisia tai lähes maksimaalisia ponnistuksia kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelussa tulee välttää sydänpotilaille.
  • Ohitusleikkauksen jälkeen ylävartalon alueen kivut rajoittavat erityisesti lihaskuntoa ja liikkuvuutta edistävää liikuntaa, joka kuitenkin on pyrittävä aloittamaan mahdollisimman pian.

Varotoimet

  • Liikuntasuoritus on aiheellista keskeyttää, jos potilaalla on mahdollisesti sydänperäisiä oireita (angina tai siihen viittaavia oireita, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemuksia, kohtuutonta hikoilua, pahoinvointia, huimausta tai pyörrytystä, uupumusta tai vapinaa).
  • Hyvin rasittava liikuntasuoritus voi aiheuttaa erityisesti liikuntaan tottumattomilla sydäninfarktin, vakavan rytmihäiriön tai äkillisen kuoleman, mutta riski on pieni.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/

Liikunnan vaikutukset ja hyödyt

  • Runsas ja kova liikunta näyttää voivan pysäyttää sepelvaltimoiden ahtautumisen ja jopa vähentää sitä osalla sairaista.
  • Pelkästään liikuntaa tai myös muita keinoja sisältäneet sepelvaltimopotilaiden kuntoutusohjelmat vähensivät sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia 26 %:lla ja sairaalahoitojen määrää.
  • Nopeuttaa palautumista sairauden akuutista vaiheesta ja hoitotoimenpiteistä
  • Palauttaa ja parantaa fyysistä kuntoa
  • Vähentää fyysiseen rasitukseen liittyviä oireita
  • Vaikuttaa edullisesti pitkäaikaissairauksien riskitekijöihin
  • Parantaa jonkin verran elämänlaatua
  • Ensimmäisten viikkojen kuluessa sairastumisesta aloitettu tai jatkettu liikunta on yhteydessä parempaan ennusteeseen.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/

Sairauden taustaa

Sepelvaltimotaudin vaara sen eri ilmenemismuodoissa on kohtalaisesti liikkuvilla miehillä keskimäärin noin 20 % ja runsaasti liikkuvilla miehillä runsaat 30 %, enimmillään noin 50 % pienempi kuin hyvin vähän tai ei lainkaan liikkuvilla miehillä. Naisilla vastaavat vaaran pienenemisluvut ovat joitakin %-yksikköjä suuremmat. Iäkkäillä riski pienenee vähintään yhtä paljon kuin keski-ikäisillä, ja liikunnan lisäys iäkkäänäkin pienentää riskiä. Riskin pieneneminen liittyy vapaa-aikana, työmatkoilla tai työssä toteutuneeseen kestävyysliikuntaan. Myös lihaskuntoon vaikuttavalla liikunnalla on sepelvaltimotautia ehkäiseviä vaikutuksia. Liikunta pienentää riskiä enemmän suuri- kuin pieniriskisillä henkilöillä. Liikunta tasapainottaa ylipainoon (BMI 25.0 – 29.9) liittyvän suurentuneen riskin ja pienentää mutta ei kokonaan kompensoi sitä lihavilla.  Liikunta ehkäisee sepelvaltimotautia ja sen komplisoitumista sekä parantaa taudin ennustetta ja sen hoitotoimenpiteistä toipumista vaikuttamalla ateroskleroosin riskitekijöihin, sepelvaltimoiden toimintaan, autonomiseen hermostoon, matala-asteiseen tulehdukseen, aerobiseen aineenvaihduntaan ja fyysiseen suorituskykyyn.

 

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/