Dyslipidemia

Liikuntaohjelman perusteet

Tavoitteet

  • Pyritään tuottamaan saavutettavissa olevat vaikutukset veren lipideihin ja laajemmin rasvojen aineenvaihduntaan, rasvakudoksen määrään ja sen jakautumiseen sekä valtimotautien muihin riskitekijöihin.

Liikunta

  • Kohtuullisesti kuormittavaa, useita kertoja viikossa, vähintään noin puoli tuntia kerrallaan, yhteensä vähintään 150 min viikossa, esim. ripeää kävelyä.
  • Tärkeintä on kokonaismäärä ja liikuntakerran kesto.
  • HDL-kolesterolin pitoisuuden suurenemista saattaa lisätä liikunnan määrän ja kuormittavuuden kasvu edellä mainittua suuremmaksi.
  • Muutosten täysimääräinen kehittyminen edellyttää vähintään useiden kuukausien aikana jatkuvaa liikuntaa.
  • Triglyseridien pitoisuuden säilyttäminen pienentyneenä edellyttää liikunnan toistumista noin joka toinen päivää, koska vaikutus perustuu kunkin liikuntakerran aiheuttamaan lisääntyneeseen rasvojen käyttöön energialähteenä.
  • Pelkän lihaskuntoharjoittelun vaikuttavuudesta veren rasvoihin ei ole näyttöä.

Varotoimet

  • Erityisiä varotoimia ei tarvita, ellei henkilön terveydentila niitä edellytä.
  • Noin kymmenesosalla liikuntaharjoitteluun osallistuneista HDL-kolesteroli ja triglyseridit ovat on jonkin verran kohonneet. Ilmiön syytä ei tunneta, mutta havainto korostaa yksilöllisen seurannan tarvetta.
  • Terveille ja pienen riskin henkilöille ei ole erityisiä rajoituksia. Myöskään suuren riskin henkilöille suositeltava liikunta ei aseta erityisiä rajoituksia, kun sen määrää ja kuormittavuutta lisätään asteittain henkilön kunnon ja terveydentilan mukaan.
  • Lihaville ja tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville voidaan laatia ohjelmia, joita he voivat noudattaa terveydentilastaan huolimatta.
  • Dyslipidemioiden hoitoon käytetyt lääkkeet eivät rajoita liikuntaa, mutta statiineja käyttävillä on otettava huomioon mahdollisuus niiden lihaksiin kohdistuvista sivuvaikutuksista.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/

Liikunnan vaikutukset ja hyödyt

  • Liikunta lisää rasvojen käyttöä energiaksi.
  • Säännöllinen, jatkuva kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta suurentaa  HDL-kolesterolin ja pienentää triglyseridien pitoisuutta ja saattaa pienentää hieman LDL- ja kokonaiskolesterolin pitoisuutta.
  • Liikunnan vaikutus HDL-kolesteroliin saattaa olla suurempi niillä, joiden lipidien lähtötaso on epäedullinen.
  • Liikunta lisää muiden hoitokeinojen kuten dieetin ja lääkkeiden vaikutuksia. Erityisesti HDL-kolesterolin pitoisuuden muutokset ovat tärkeitä, koska niitä ei saada aikaan juuri muilla lääkkeettömillä keinoilla.
  • Säännöllisen, kohtuullisesti kuormittavan, kestävyysliikunnan on todettu tuottavan eri ikäisillä miehillä ja naisilla seuraavia muutoksia: kokonaiskolesteroli – 1 – -2 %, LDL-kolesteroli – 0.3 – -5 %, HDL-kolesteroli +2 – +9 % (HDL2-kolesteroli +11 %), triglyseridit – 4 – -11 %.
  • Lihaskuntoharjoittelun vaikutuksia koskevat tulokset ovat epäyhtenäisiä.
  • Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn suositeltu dieetti yhdessä aerobisen liikunnan kanssa tuottaa lipideissä (lukuun ottamatta HDL-pitoisuutta) suurempia edullisia muutoksia kuin liikunta yksinään.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/

Sairauden taustaa

Liikunnan seurauksena triglyseridien pitoisuus veressä pienenee ja lipoproteiinien aineenvaihduntaa säätelevien lipoproteiinilipaasin, lesitiinikolesteroliasyylitransferaasin ja kolesterolin siirtäjäproteiinin aktiivisuudet kasvavat ja maksalipaasin aktiivisuus pienenee. Tuloksena on edullisia muutoksia veren lipideissä.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/