Depressio

Liikuntaohjelman perusteet

Tavoitteet

  • Myönteisten tunteiden, elämysten ja kokemusten saaminen
  • Masennusoireiden vähentäminen ja masennuksen kehittymisen ehkäisy niihin taipuvilla
  • Masennus- ja ahdistusoireiden vähentäminen ja uusiutumisen ehkäisy sairaudesta kärsivillä
  • Liikunnalla saavutettavissa olevat muut vointiin, oireisiin, suoritus- ja toimintakykyyn, sairauksien ehkäisyyn jne. liittyvät hyödyt

Liikunta

  • Vähintään 30 min kerrallaan kohtalaista tai ripeää aerobista liikuntaa useimpina päivinä viikossa
  • Vähäisemmälläkin liikunnalla ja liikuntaneuvonnalla on saatu vaikutusta, erityisesti jos liikunta korvaa inaktiivisuutta.
  • Lihaskuntoharjoittelulla on saatu myönteisiä vaikutuksia, mutta näyttö on vielä vähäistä.
  • Esimerkiksi tavanomaisista ajatuskuluista ja huolista irrottava sekä kohtalaista tervettä väsymystä ja myönteisiä kokemuksia, tunnetiloja ja sosiaalisia yhteyksiä tuottava liikunta on suositeltavaa.

Varotoimet

  • Suositeltava liikunta ei aiheuta siihen suostuville erityisiä riskejä.
  • Jotkut depressiolääkkeet saattavat aiheuttaa oireita liikunnan yhteydessä.
  • Liikuntaa ei suositella masennusoireista kärsiville anorektikoille.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/

Liikunnan vaikutukset ja hyödyt

  • Liikunta pienentää aikuisilla masennusoireiden ja depression riskiä 20 – 30 %.
  • Tutkimukset osoittavat liikunnan parantavan mielialaa ja voivan vähentää lievästi masennusoireita terveillä, erityisesti iäkkäillä aikuisilla.
  • Lievässä ja keskivaikeassa depressiossa liikunta osana muuta hoitoa saattaa vähentää vähän tai kohtalaisesti masennusoireita ja ahdistusta sekä ehkäistä sairauden uusiutumista
  • Myönteisiä vaikutuksia on saatu monenlaisilla liikuntaohjelmilla, mikä viittaa vaikuttavuuden perustuvan pääosin muihin kuin biologisiin mekanismeihin.
  • Liikunnan vaikutus saattaa olla vastaavan suuruista kuin lääkehoidon ja liikunnan ja lääkehoidon toteutuminen on ollut jokseenkin samanasteista
  • Oletettuja vaikutusmekanismeja ovat mm. tunne- ja ajatusmaailman muutokset, kokemukset parantuneesta itsetunnosta ja elämänhallinnasta sekä biologiset muutokset aivojen toiminnassa.
  • Omaehtoisesti toteutettu liikunta vaikuttaa yleensä myönteisesti mielialaan, ja se voi vähentää depression kehittymisen riskiä ja oireita
  • Myönteiset vaikutukset mielialaan, samanaikaisiin muihin sairauksiin ja fyysiseen kuntoon sekä muiden sairauksien kehittymisen riskiin.
  • Liikunnan vaikutukset katoavat pian sen lopettamisen jälkeen vastaavalla tavalla kuin liikunnan vaikutukset yleensäkin.
  • Liikunnan vaikuttavuudesta synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa ei ole varmaa näyttöä.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/

Sairauden taustaa

Fyysinen inaktiivisuus lisää depression riskiä. Depressio puolestaan vähentää omaehtoista liikuntaa, ja depressiopotilaita on usein vaikea saada suostumaan liikuntaan. Vähäisen liikunnan ja depressio-oireiden yhteyttä saattavat selittää myös yhteiset perinnölliset tekijät.

Laajempi ja tulostettava versio aiheesta: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikuntalaake/